Strategisen johtamisen tärkeimpänä päämääränä nähdään edelleen mahdollisimman pysyvän kilpailuedun saavuttaminen suhteessa tunnistettuihin kilpailijoihin. Näin ajatellen voi vielä hetken pärjätä hitaammissa ja suljetummissa toimintaympäristöissä.
Suomessa näitä suhteellisesti hitaampia ja suljettuja toimintaympäristöjä edustavat puolittain kilpailulle avatut julkiset sektorit ja vanhat teollisuuden toimialat. Samat toimialat ovat strategisen muutosaallon harjalla ja elävät kohtalonhetkiään. Esimerkiksi julkisomisteiset sähkönmyyntiyhtiöt tekevät parhaillaan strategisia liitoksia yhteisten järjestelmäratkaisujen perusteella ja vasta harjoittelevat asiakaskeskeisyyttä sekä kilpailutilanteessa olemista.
Kaupunki-ympäristöissä puolestaan uskotaan vanhoihin strategisiin hokemiin, vaikka tunnusluvut voivat kertoa karuista muuttotappioista. Aika näyttää, uskalletaanko näissä ympäristöissä rehellisesti tunnistaa uudet kilpailu- ja muutostekijät.
Nopeammin muuttuvissa ympäristöissä yllättävät kilpailijat ja muuttujat muokkaavat kilpailukenttää armottomalla vauhdilla. Näin on esimerkiksi teknologiapainotteisilla aloilla, joilla filosofi ja talousmatemaatikko Nassim Talebin kuvaamat mustat joutsenet ilmaantuvat yllättäen ja luovat odottamattomia tapahtumia.
Mitä nopeammaksi toimintaympäristöjen muutokset kiihtyvät, sitä tärkeämmäksi strategiseksi kilpailukykytekijäksi nousee muutosvalmiuksien ja sitä tukevien toimintarakenteiden kehittäminen. Hitaammin muuttuvissa ympäristöissä näiden ominaisuuksien kehittämiselle olisi otollinen aika nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.
ANALYTIIKKARATKAISUT LISÄÄVÄT KILPAILUKYKYÄ
Yksi ominaisuus, johon kaikkien tulisi satsata, on ennakoivuutta lisäävien analytiikkaratkaisujen hyödyntäminen. Analytiikkaratkaisut auttavat ennustamaan erilaisia käyttäytymismalleja ja ohjaamaan materiaalivirtoja sekä asiakkaiden ostopäätöksiä. Edelläkävijäyritykset kuten Upseller Oy tekevät näin auttamalla asiakkaitaan uudistamaan asiakaspalvelu- ja myyntikanaviaan radikaalisti älypohjaisilla bot-ratkaisuilla.
Analytiikkaratkaisujen avulla pystytään samalla keräämään valtavasti big dataa, jota voidaan pienemmissäkin yrityksissä hyödyntää liiketoiminnan digitalisoimisessa. Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija Kimmo Vainikaisen mukaan satsaus yritykselle räätälöityihin analytiikka- ja digitaalisiin ratkaisuihin luo vahvemman perustan ja tarvittavan etumatkan niihin yrityksiin, jotka pyrkivät kasvamaan vain perinteisillä keinoilla.
UUDISTUMISKYKY ON MENESTYSTEKIJÄ
Uudistumiskyvyn asiantuntija Jukka Tahvanainen Generoi Oy:stä on luonut konseptin menestyvästi ajassa muokkautuvan organisaation kuvaamiseksi. Hän yhdistää organisaation muokkautumiskyvyn kolmeen tekijään: strategiaan, toiminnallisiin rakenteisiin ja organisaatiokulttuuriin.
Monet tutkimukset näyttävät, että mitä heikompi yrityksen kehittymisen kulttuuri on, sen huonommaksi voidaan sen menestyminen tulevaisuudessa ennustaa. Tämä sama ilmiö on nähtävissä myös ihmisten kohdalla. Heikko tahtotila ja epäselvä päämäärätietoisuus ohjaavat vain riman alituksiin, kun juuri nyt pitäisi satsata ja ponnistella uudistumisen eteen.
Usein strategiatyössä panostetaan vanhasta tottumuksesta vain kilpailustrategian tekemiseen – ja strategisten valmiuksien kehittäminen unohdetaan. Omien kokemusteni ja tutkimukseni perusteella suosittelen käänteistä järjestystä: ensimmäisenä tulee vahvistaa organisaation uudistumis- ja oppimiskykyä.
Keinoja tähän ovat itsensä valmentajuutta ja tulevaisuusorientoitunutta toimintaa vahvistava johtamisote sekä osallistavuutta lisäävät toiminnalliset rakenteet. Myös Talentreen strategiakonsultti Olli Paavola suosittaa samankaltaista lähestymistapaa. Hänen mukaansa on syytä entisestään painottaa jo laadittujen suunnitelmien todeksi elämistä ja strategisen kyvykkyyden vahvistamista niiden kautta.
PELKOREAKTIO VAI ROHKEAA ARJEN YLI AJATTELUA?
Reseptinä strategiseen uudistumiseen tarvitaan mielestäni pikemmin päämäärätietoista ajattelua ja tunnelatausta kuin epämukavuusalueelle menemistä. Miksi näin?
Useat eri mielipidevaikuttajat suosittelevat epämukavuusalueelle menemistä ja uusien ideoiden synnyttämistä sitä kautta. Tällä pelkojohtamisen mallilla ihmistä kuitenkin ohjataan entistä enemmän ahdistuksen ja pelonsekaiseen maailmaan, jossa maailmankuvaa värittävät riskit ja niiden taklaamiseksi keksittävät keinot.
Suosittu puhe epämukavuusalueelle menemisestä vain vahvistaa meidän luontaista – biologista – reaktiotamme yllättävissä muutostilanteissa. En siis suosittele pelkästään epämukavuusalueelle menemistä, vaikka se epävarmuustekijänä virittääkin ihmistä ja organisaatiota yritteliäämmäksi.
Toinen biologisesti tunnistettu reaktiomalli yllättävissä ja arjen paineenalaisissa tilanteissa on hyökkäys. Tämä reaktio näkyy markkinoilla mm. kilpailijoiden aggressiivisena hinnoittelunokitteluna tai asiakkaita ärsyttävinä pakkomyyntikampanjoina. Kun kilpailu kiristyy, on luontaista tehdä pakonomaisia hätävalintoja ja ajautua kannattavuuskriisiin hintakilpailussa.
Paineen ja äkillisten muutosten alla erotellaan jyvät akanoista. Menestyvimmät yksilöt ja organisaatiot pystyvät kuitenkin katsomaan arjen kurjuuden ja stressireaktioiden yli ja luomaan erottuvia, asiakkaalle arvoa luovia ratkaisuja. Taustalla ei ole puhdas luontainen ominaisuus vaan sitkeä uuden ajattelu-, suhtautumis- ja käyttäytymismallin harjoittelu. Näin harjoittelemalla virheistä opitaan viisaasti ja päästään kohti Mika Sutisen ja Mikko Kuitusen Mahtavia Mokia.
Yrityksen toimintarakenteissa tulisikin painottaa entistä enemmän strategisen herkkyyden harjoittelua – reagoimmeko samalla tavalla kuin muut kilpailupaineen alla vai löydämmekö uusia luovia ratkaisuja? Se, miten me harjoittelemme erilaisia muuttuvia kilpailutilanteita varten, ennustaa parhaiten menestymistämme tulevaisuudessa!
Strategisin terveisin, Hannu Laakkonen
Hannu Laakkonen on executive coach ja johtajuuden väitöstutkija, joka toimii Talentreen strategisena neuvonantajana. Kevään mittaan Hannu avaa ajatuksiaan strategiasta vielä käsittelemällä yrityksen strategista erottautumista ja tulevaisuusorientoitunutta johtamisotetta. Jos johtajana kehittyminen kiinnostaa sinua, tutustu myös Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon.
